perjantai 16. kesäkuuta 2017

Loma ja koiramaiset kesäillat

Mun pitkään odotettu parin viikon kesäloma on vihdoin täällä! Ensimmäinen lomapäivä (keskiviikko) alkoi ihanasti reilu tunnin metsälenkillä Annen, Jedin ja Leian kanssa, josta suuntasin heti Terhille viettämään koiramaista kesäiltaa hyvässä seurassa. Muutama tunti vierähti agilityn parissa, toinen kaksituntinen meni paimentaessa. Niin ihana ilta, voisin viettää jokaisen lomapäiväni aamusta iltaan harrastaen koirien kanssa ja nauttien ihanasta seurasta! Nyt istun parvekkeella auringonpaahteessa kirjoittelemassa postausta ja muokaten kuvia, koirat nukkuvat jaloissa ja kohta lähden uittamaan koiria. Kesäloma ja ihana sää. Ihan parasta!

Agility oli enemmänkin sellaista rentoa hömpöttelyä ja kuvien ottamista meidän osalta. Maanantaina ja tiistaina oli jo agilitytreenit, joten tänään otettiin sen osalta vähän rennommin. Tiinstain treeneissä Niinu Agility Sportilla Mysti teki muuten upeat päällejuoksut! On siinäkin taas ohjaajalla opettelemista, että ei voi ikuisuuksiin jäädä varmistelemaan, vaan on pistettävä töppöstä toisen eteen tai on auttamattomasti myöhässä seuraavalla esteellä.




Paimennuksessa löydettiin vihdoin Iineksen vahvuus: hitto miten upeasti se vastasi lampaalle, joka sitä alkoi haastamaan! Toisin kuin Mysti, Iinu uskaltaa sanoa kovasti vastaan ja pistää lampaat aisoihin, eikä Iines perääntynyt kun lampaat alkoivat haastaa lampolan ovella ja lopulta lampaat antoivat periksi, kun Iines oli tarpeeksi sinnikäs. Se oli upeaa nähtävää, kun Iines oli selvästi töissä! Tehtiin molempien koirien kanssa poispäinajoa vieden lampaat omaan mökkiinsä. Iines oli aivan puhki haaston jälkeen, koska se joutui kyllä ihan kunnolla hommiin siinä. Odotan jo innolla seuraavaa paimennuskertaa Iineksen kanssa! Vielä se on aivan liian vauhdikas ja äänekäs, mutta luulen että tämä kerta oli eräänlainen läpimurto, kun Iines pääsi kunnon työmoodiin lampailla.

Mystin kanssa tehtiin myös poispäinajoa noin 5 minuutin pätkissä kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli makuuni liian vauhdikas, mutta loppua kohti selvästi paransi, sillä viimeisellä kierroksella se keräsi lampaat todella hienosti itsenäisesti kasaan pitäen kevyen ravin sekä kivan mielentilan yllä. Mystistä on alusta asti nähnyt kuinka vahvasti paimennusvietti sillä virtaa suonissa, mutta itsevarmuutta se tarvitsee vielä lisää. Se ei ihan uskaltanut jäädä lampolan ovelle pitämään lampaita silmällä saatuaan ne sinne, vaan nöyrästi käänsi päänsä pois lampaiden tuijottaessa sitä. Ehkäpä se itsevarmuus tulee kokemuksen ja iän myötä. Hyvät treenit molempien koirien kanssa!








maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kauden päätöstreenit

Agilityseuramme viikkoryhmät jäävät tällä viikolla kesälomalle, ja tänään oli meidän treeniryhmän viimeiset treenit. Me oltiin Mystin ja Iineksen kanssa ainoita paikalla, joten saatiin kunnon privaattitreenit.

Tänään Mysti halusi selvästi irrota kunnolla, ja vaati vähän tiukemmat käskyt että sain sen haltuun niissä kohdissa, missä kunnon haltuunottoa vaadittiin. Kepit oli tänään ihan super osana rataa, se osaa hakea oikean välin niin kivasti, muttei edelleenkään kestä vielä sitä, että lähden juoksemaan sen edelle kepeillä. Tykkään sen tyylistä suorittaa kepit (matala, fokus eteenpäin) ja sitä vahvistankin nyt tekemällä omilla kepeillä 6 kepin kapeaa kujatreeniä. Renkaasta mokoma hyppäsi kaksi kertaa ohi, mutta onneksi saatiin monta onnistumista floppien jälkeen. Muistutuksena taas itselle, että pitäisi enemmän jaksaa treenata myös näitä erikoisesteitä. Nyt mun pitäisi tehdä joku suunnitelma miten edetään kesällä agilitytreenien suhteen, sillä ollaan nyt itsenäisten treenien varassa. Elokuussa Msyti olisi kisaikäinen, mutta katsotaan, ehditäänkö saamaan kaikkien esteiden suoritus kisakuntoon tämän kesän aikana. Ei kisaamaan ole kuitenkaan mikään kiire, joten en ota siitä painetta.

Iines pääsi taas kunnolla treenaamaan pitkästä aikaa, sillä tänään se ei vaikuttanut yhtään pelokkaalta hallilla. Hallin ulkopuolella sillä oli kauhea hinku päästä halliin sisälle hommiin, ja tänään meillä oli niin hyvä fiilis ja kunnon tekemisen meininkiä. Jospa Iineksen herkkyyskausi olisi taas toistaiseksi ohi. Treenit meni niin hyvin, että aloin jopa selaamaan kisakalenteria, ehkä vielä joihinkin kisoihin eksytään tämän kesän aikana. Iines suoritti kaikki esteet vauhdilla ja innolla, tuli hienosti ohjauksiini sekä irtosi varman oloisesti esteille. Tää on se Iinun treenimoodi, mitä mä oon kaivannut!

Eilen sunnuntaina käytiin Mystin kanssa agiepistelemässä Lohjan Lägi-Areenalla. Seuraksi saatiin Sarianne ja Mystin sisko Vimma. Siskokset loistivat supermölliradalla napaten 1 & 2-sijat. Mysti oli hienosti kakkonen, häviten siskolleen 0,4 sekuntia. :D Molemmat käyttäytyivät tosi nätisti ja rennosti kisapaikalla, ja molemmilla oli niin kiva tekemisen meininki radalla. Hyvä kisapäivä!



Kiitos ihanista kuvista Anne Barck!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Agia ja kehonhuoltoa

Iines ja Mysti käyvät molemmat joka maanantai meidän seuran ohjatuissa agilitytreeneissä. Iines on kuitenkin saanut olla viimeiset kaksi kertaa vain autohengarina, koska sillä on ilmeisesti taas herkkiskausi menossa; se ei siedä viereiseltä kentältä kuuluvia ääniä (koirien haukunta, keinun pauke jne). Tehtiin kuitenkin sellainen nopea hyvänmielen treeni Iineksen kanssa tämän viikon maanantaina, ja se pääsi juoksemaan täysiä putkia ja hyppyjä ja sitten samantien ulos hallista. Näin sillä pysyi hyvä fiilis yllä, eikä se pahemmin ehtinyt kuuntelemaan viereisen kentän ääniä. Se on niin raukka, kun kaikesta pitää paineistua hallilla. Ei tule kysymykseenkään, että kisaisin sen kanssa nyt hetkeen yhtään missään, kun en halua sitä pakosti raahata paikoissa, missä se ahdistuu. Onneksi arki on kuitenkin sujuvaa Iineksen kanssa, eikä sen kummalliset pelot ilmene kuin tietyissä tilanteissa.

Mystin kanssa ollaan käyty maanantaitreenien lisäksi kaksi viimeistä tiistaita muualla treenaamassa, koska mulla on niin suuri treeni-into sen kanssa, ja ollaan löydetty niin ihana yhteinen sävel agilityssä, että en vaan saa tarpeekseni sen kanssa treenaamisesta! :D Viimeviikon tiistaina käytiin Niinu Agility Sportilla, jossa tehtiin kokonaista rataa, sisältäen A:n ja kepit. Keinukin oli radalla tokavikana esteenä, mutta se jätettiin välistä, koska sitä ei olla treenattukaan. Mysti yllätti minut täysin, kuinka hyvin se teki kepit myös osana rataa. Ei mitään ongelmaa, vaikka kepit olivat suoraan seinää päin. Kontaktien alastulolla mun pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka vapautan sen 2on2off-asennosta. Huomaamattani lähes pysähdyn yhtä aikaa koiran kanssa alastulon kohdalla ja teen nytkäyksen, kun vapautan koiran, kun vaan voisin jatkaa samaa tahtia eteenpäin itse pysähtymättä, sillä Mysti kyllä tietää mitä "koske"-käsky tarkoittaa, ja toistaiseksi vielä noudattaa sitä hienosti. A:n jälkeiseen putkeen ohjaamisesta tuli paljon sulavampi, kun en itse jäänyt himmailemaan A:n kohdalle. Kehuja saatiin siitä (tai siis Mysti sai) kuinka hienosti Mysti lukee mua radalla, ja sillä on mieletön halu tehdä töitä, ja tekeminen itsessään on sille maailman paras palkka. Oikein hyvät treenit, jäi taas niin hyvä fiilis Mystin kanssa tekemisestä!



Tämän viikon tiistaina ostin hetken mielijohteesta irtovuoron Juha Oreniuksen agilitytunnille Agility Akatemialle. Mysti on käynyt kyseisellä hallilla ihan pikkupentuna kaksi kertaa, ja tuntui, että se kyllä muisti mitä tänne tullaan tekemään, kun veto oli niin kamala heti autosta pois päästyään hallin oven suuntaan. :D Myy oli tapansa mukaan heti valmis hommiin, ja alkurata sujui mukavasti. Kepit oli kyllä heti viidentenä, ja ne oli sen verran haastavassa kulmassa, että otettiin ne yksittäisenä. Tein kepeille takaaleikkauksen, se kesti sen hienosti ja fokus pysyi kivasti eteenpäin. Putki-puomi- erottelu oli vielä tässä vaiheessa Mystille hankala, sillä putkia me ollaan tehty paljon, ja puomia ihan todella vähän, joten sanomattakin on varmaan selvää, että putki veti aika voimakkaasti puoleensa. Saatiin se kuitenkin sujumaan, kun lisäsin tarkkuutta omaan ohjaukseen ja blokkasin tarpeeksi putkea. Radan keskivaiheilla piti saada koira irtoamaan putkeen, jotta ehtii järkevästi seuraavalle esteelle. Sain sen vasta tokalla yrityksellä irtoamaan sinne. Ei olisi pahitteeksi pyhittää muutama treenikerta pelkästään irtoamisille. Tehtiin myös pari poispäinkäännöstä, ja se teki ne ihan tosi hienosti. Radalla oli varmaan 3 kohtaa, jossa valitsin juuri sen huonoimman ohjausvaihtoehdon (ei vaan aivoissa raksuta), joten itselleni lisää ratojenopettelemistreeniä ja rataan tutustuessa pitää syvällisemmin pohtia, mikä oikeasti olisi se fiksuin ja nopein ohjausvaihtoehto.



Torstaina 1.6. Mysti kävi hierottavana Hau's Lifessä, sillä hysteerinen omistaja halusi varmistua, ettei Mystin kroppa ole ottanut pahemmin osumaa agilityssä sattuneista kommelluksista (kerran rojahti riman päälle arvioidessaan hypyn väärin ja kerran Mystin varvas kolahti keppeihin ikävän näköisesti), eikä siellä onneksi mitään jumeja ollutkaan ja pienet kireydet saatiin heti hierottua auki. Hieroja havaitsi Mystin olevan hieman etupainotteinen koira, joten saatiin jumppavinkkejä "takapään herättelyyn", jotka edesauttavat painon jakautumista tasaisesti etu- sekä takapäähän. Muutoin Mysti oli oikein hienossa, terveen nuoren koiran kunnossa! :) Seuraavaksi onkin taas Iineksen vuoro päästä hierojan käsittelyyn.

Ja lopuksi vielä muutama sana Mystin juoksuista, sen kunniaksi että ne ovat nyt ohi tältä erää. :D Nämä olivat tosiaan Myyn ekat juoksut ikinä, ja onneksi neiti tuntuu olevan todella helppo myös näiden suhteen. Sitä ei juoksupöksyt haitanneet, eikä juoksut vaikuttaneet sen olemukseen. Ainoa ero sen käytöksessä oli se, että se oli hieman huumorintajuttomampi, eikä jaksanut tyttökavereidensa kanssa leikkiä. Toivottavasti säästytään valeraskauksilta, ja juoksut saisivat jatkossakin olla näin helpot!

torstai 25. toukokuuta 2017

Mysti näytelmissä

Mysti pääsi tänään elämänsä toisiin näyttelyihin. Ensikosketus näytelmiin oli viimevuoden elokuussa lähdimme kaverini mukaan Viroon roadtripille Mystin kanssa ja samalla käytiin Tarton näyttelyssä, eikä tuolloin kyllä menestystä tullut puolivuotiaalle Myylle, mutta kokemusta sitäkin enemmän. :D

Tänään käytiin Vantaalla palveluskoiratapahtumassa puudeloimassa, ja tuloksena JUN-H, eli juuri se mitä me lähdettiin hakemaan! Enää ei siis näyttelyissä tarvitse käydä, kun pakko-H on plakkarissa, mutta hyvässä seurassa siellä kyllä viihtyy, ja voi olla että mennään uudestaan haistelemassa ilmapiiriä kun Mysti on vähän vanhempi.
Eniten tyytyväinen olen Mystin käytökseen, kuinka hienosti se jaksoikaan odottaa häkissä ja kehässä se esiintyi niin hienosti ja maltillisesti, kuin kokenut näyttelykoira konsanaan! :D Sitä ei stressannut kamala koira- ja ihmisvilinä millään tasolla eikä ihmetyttänyt yhtään kun tuomari tuli hiplaamaan. Hyödynnettiin tilaisuus ja tehtiin näyttelyvilinän keskellä myös paikkista ja seuruuta, eikä se ottanut häiriötä mistään, vaan teki hyvin töitä mun kanssa. Oli tosi kiva päivä vaikka en näyttelyistä paljoa ymmärräkään, ja oli niin kiva nähdä vanhoja tuttuja sekä tutustua uusiin ihmisiin. Mystin veljet olivat paikalla ja menestyivät paremmin kuin hyvin, molemmat paikalla olleet velipojat saivat EH-tuloksen!

Ruotsalainen Jesper Andersson tuumasi siis näin Mystistä:
"Feminiini juniorinarttu, kevyempää tyyppiä ja lyhyt turkki. Sais olla täyteläisempi kuono-osa, liian loiva otsapenger, riittävä kaula, hyvät silmät ja korvat. Hyvä selkä, vielä kehittymätön rintakehä. Kevyt luusto, tasapainoiset kulmaukset, tasapainoinen liike ja liikkuu riittävällä askeleella. Mukava luonne."
Eli siis ihan Mystin näköinen arvostelu. Eihän se mikään muhkuturkki ole ja melko kevyt tyyppi rakenteeltaan, mutta mä tykkään siitä niin kovasti!




maanantai 22. toukokuuta 2017

RTK1 Iines

Jes, me tehtiin se! Nyt on Iineksen ihan eka koulari kasassa! Vaikka ei se mitään sen suurempaa ole, niin saavutus kuitenkin. :D Lauantaina Tampereella vetäistiin kolmas ja samalla viimeinen hyväksytty tulos rallyn alokasluokasta tuloksella 96/100p -> RTK1. Yksi jouduttiin uusimaan (-3p) ja talutin pääsi kerran kiristymään (-1p). Eli ihan hyvin siis meni! Iineksen herkkä puoli on viimeaikoina näyttäytynyt treenihalleilla, ja taas se on alkanut paineistumaan ympärillä tapahtuvista asioista sekä mun jännityksestä. Pidempään oli hyvä kausi mutta taas se on taas ollut jotenkin herkkänä, ja sitä sai hieman kannustaa ja rohkaista radalla mukaan. Siitä huolimatta ihan hyvät pisteet eikä sen kummempaa häikkää missään liikkeessä.

Iines myös kävi viime viikon tiistaina Riihimäellä kaverini ohjauksessa kisaamassa aksaa sillä aikaa kun olin itse töissä, ja tuloksina agiradalta 5 ja hieman yliaikaa ja hyppäriltä 15 virhettä. Mutta kaksi tulosta siis, ja videolta katsottuna Iines teki todella hyvää työtä kaverini kanssa! Ei ollut nolla kaukana. :)




sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Susanna Reijosen tokotreeni

Hyvä sauma kirjoittaa postaus päivän treeneistä, kun tämä Suomi - Sveitsi -lätkämatsi alkaa kuumottamaan hieman liikaa. :D

Käytiin tänään toista kertaa Sportdogsin Susanna Reijosen toko-opeissa Kirkkonummella Mystin kanssa. Myy päätti aloittaa vihdoin ja viimein juoksunsa torstaina 1v 3kk iässä, mutta ei annettu tämän haitata menoa, eikä sillä kyllä näyttänyt olevan mitään vaikutusta koiran tekemiseen, onneksi!
Viimeksi tein sen virheen, että otin Mystin suoraan autosta hommiin ilman sen kummoisempaa virittelyä, ja vieraalla kentällä kokemattomana koirana Mysti oli ihan että häh täh mitä me tultiin siis tekemään?! Nyt käytiin hetki käppäilemässä ympäriinsä, ja sillä oli kyllä iso vaikutus koiraan. Nää on just näitä juttuja, mitä en heti hiffaa tehdä ja sitten mennäänkin perse edellä puuhun. Tällä kertaa kun tehtiin eri tavalla, oli Mysti heti ihan messissä hyvällä fiiliksellä. Pitäisi itse kiinnittää enemmän huomiota koiran oikeanlaiseen virittelyyn ja omaan toimintaan treenipaikalla. Oon aina niin hätähousu!



Käytiin läpi kaikki ALO-luokan liikkeet.
Treenin alkuun ja loppuun tehtiin paikkamakuu. Susanna otti Mystin ja kaverini koiran väliin oman belgianpaimenkoiransa. Oli varmaan toka kerta kun Myy tekee paikkista vieraan koiran kanssa, mutta Mysti näytti lähinnä siltä, ettei huomannutkaan vieressä olevan joku vieras koira. Hyvä niin! Tässä Susanna antoi vinkiksi, että kannattaa ottaa rento asento ja katsella muualle kuin koiraa, niin koira ei vahingossakaan sekota liikettä luoksetuloon ja varasta paikalta, vaikka Mysti ei paikkiksesta ikinä ole lähtenytkään. Tehtiin vähän pidempi paikkis, ja parin minuutin kohdalla Mysti kellahti lonkalle, josta en tykkää. Tätä ei ole kyllä taas aikoihin tapahtunut. Treenin lopussa tehdyssä paikkiksessa kävin myös auton takana piilossa, eikä Mysti ollut hievahtanutkaan sen aikana.
Seuruu oli tänään jotenkin ihan super. Saatiin paljon kehuja kouluttajalta, ja seuruu tuntui itsestäkin tosi hyvältä. Pari kertaa kontakti tippui varsinkin käännöksissä, mutta pääosin tosi hyvää tekemistä Mystiltä. Ollaan tehty Mystin kanssa seuruuta jonkin verran tarjoamisen kautta, ja Susanna huomautti tästä, että sitä voisi alkaa jättää pois. Pitäisi antaa joka kerta koiralle selkeä "seuraa"- käsky, niin koiralle voi silloin myös huomauttaa, jos kontakti putoaa tai seuruu ei ole toivotun tyylistä. Jos koira seuraa tarjoamisen kautta, ei huomauttaminen niinkään kerro koiralle mitään, sillä koira ei varsinaisesti edes suorita mitään ohjaajan pyytämää tehtävää.
Liikkeestä maahanmeno oli myös tosi hyvä, eka maahanmeno ehkä aavistuksen löysä, toinen yritys Susannan sanoin ihan kympin arvoinen suoritus. Tähän haluan kuitenkin saada vieläkin nopeampaa reagointia käskyyn.



Hyppyyn laitettiin etäisyystötteröt, jotka Mysti kävi ensimmäisen hypyn aikana nopeasti tsekkaamassa. Näitäkin on hyvä treenata! Tämän jälkeen ne eivät jaksaneet sen enempää kiinnostaa, ja toinen hyppy oli jo ihan todella hyvä. Vauhti oli sopiva ja sivulletulo puhdas. Tässä mulla oli ennen käskynä "tule", mutta tulevaisuutta ajatellen Susanna ehdotti käskyn muuttamista vaikka "hyppy"-sanaksi. Sanalla ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta Mystiin, samalla tavalla se tulee suorinta reittiä luokseni, eli tässä tapauksessa esteen yli.
Kapulan pidossakaan ei ollut ongelmaa, vähän Mysti katselee muualle kapula suussaan, mutta ei mälvää sitä, ottaa sen nätisti suuhunsa ja irroittaa vasta käskyn saatuaan.
Kaukot oli aluksi mun makuun vähän löysät, mutta Susannan mielestä ihan riittävän hyvät. Mulle tämä ei riittänyt koska tiesin, että Mysti pystyy parempaan. Hetsasin Mystiä lisää, laitoin sen maahan ja siitä tehtiin kaukot uudestaan, ja nyt meni paljon paremmin. Ei kuitenkaan niin täpäkät vaihdot mihin pyrin, mutta lisää treeniä vaan.
Luoksetulo oli hyvä! Jätettiin tämän tekeminen kahteen toistoon, jotka molemmat oli vauhdikkaita ja Mysti tuli nätisti sivulle.

Treeneistä jäi tosi hyvä fiilis. Mysti oli tosi kivasti kuulolla ja teki töitä ihanalla innolla ja ilmeellä. Kentän laidalla oli lapsia pelaamassa jalkapalloa, mutta se ei ottanut niistä yhtään häiriötä. Tuntui kivalta, kun tehtiin töitä selvästi tiiminä Mystin kanssa, ja hyvä huomata ettei juoksut vaikuta Mystin tekemiseen (ainakaan tällä kerralla). Sain itsekin kouluttajalta hyvää palautetta siitä, kuinka hyvin ja aidosti kehun koiraa kun se tekee oikein ja miten positiivisesti se vaikuttaa koiraan. Kyllä, mä todella aidosti iloitsen siitä, kun menee hyvin! :D Susanna painosti jo avaamaan koekalenteria, mutta iiiihan vielä en uskalla. Me jatketaan hiomista ja hyvällä fiiliksellä treenaamista, ehkä sitten joskus kisaamaankin!

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Iineksen toinen rallykoe

Tänään koirantäyteinen viikonloppu taputeltiin loppuun Iineksen rallykisojen muodossa. Suunnattiin kaverini kanssa Nummelaan Hiiden Haukkujen kentälle, ja kyseessä oli tosiaan ulkokenttä. Aluksi Iines näytti olevan ihan hyvässä vireessä ja toimi odotellessa omaa vuoroa ihan tosi kivasti, mutta heti kehäalueelle astuessa alkoi Iinun nenä käydä metsään päin haistellen ja ilmasta hajuja nappaillen. Huoh. Ajattelinkin, että ulkokisoissa saattaisi tulla jotain tällaista ongelmaa. Radalta otettiin pari kontrollivirhettä, yksi taluttimen kiristyminen ja yksi uusiminen, kun Iines meni istumisen sijasta maahan (kyltti 3). Kotiinviemisiksi siis ALOHYV 94/100p, mutta ei läheskään yhtä hyvä fiilis kuin viikko sitten kisoista kotiin mentäessä. Iines oli tänään todella haahuileva ja ihan muissa maailmoissa, mutta onneksi sain sen hetkittäin kannustettua mukaani. Tuomari oli kirjoittanut arvostelupaperiimme "Hyvä rata! Rauhallista ja kivannäköistä yhteistyötä!". Rauhallista joo, mutta loppuja kehuja en voi allekirjoittaa. :D Yhteistyöltä se ei nimittäin ollenkaan tuntunut! Radan jälkeen Iines oli tietenkin taas täydellisesti kuulolla ja tarjosi seuraamista koko ajan. Pöh! Mutta anyway, vielä yksi hyväksytty tulos tarvitaan niin olisi Iineksen ensimmäinen koulari kasassa.


Vakkari kisakaveri Hugo-labbis